27 January 2016

About life

DSC_2347_a_koko DSC_2331_a_koko DSC_2349_a_koko DSC_2326_a_koko


I've always loved planning things in advance. I love writing long grocery lists and planning holidays & outfits.
But there is one thing I don't want to plan out. It is called life. Life can't be planned, life just happens. I don't want to take anything granted. You'll never know what's going to happen tomorrow.
I don't know where I'll be in ten years. I haven't planned myself 'a perfect family and house' or a perfect wedding (okay I must admit that I know I want to have a non-religious wedding outside, and I know what kind of dress I'm gonna get but that's it). I know that I will be a doctor in ten years if everything goes well, probably a specializing doctor. But I don't know whether or not I will be in Finland.
I've always wanted to live abroad, and now I'm living there. Since I moved to Tartu, I've had this feeling that I'm not gonna come back to Finland after graduation. At least I'm not gonna stay in Finland permanently. Maybe my thoughts will be different in 6 years from now, but right now I feel like the world out there is calling my name.
I want to see the world and to experience it. I want to know what life is like somewhere else. Especially the everyday life. In addition, I definitely want to work and help in areas where the things aren't going as well as here. I'm happy and proud to be a Finn, and Finland is a very good place to live in. But I've learned that my home might not to be in Finland. My home is wherever I want it to be. And right now, my home is in Tartu.

I want to say to you all who are thinking about moving abroad: do it! Whether it's about being an exchange student, studying a degree, or working abroad. Moving to Tartu has been one of the best decisions I've made in my life so far, and I haven't regretted it at all. Dare to take the step to unknown, it might be one of the best things ever happened to you in your life.

Olen aina rakastanut asioiden suunnittelua etukäteen. Rakastan suunnitella kauppalistoja, ruokia, asukokonaisuuksia ja kesälomaa. Rakastan kirjoittaa pitkiä listoja, oli kyse sitten matkalaukun pakkauksesta tai jouluaaton ruuista.
On kuitenkin yksi asia jota en halua suunnitella. Se on elämä. Elämää ei suunnitella, elämä vain tapahtuu. En halua pitää mitään itsestäänselvyytenä. Huomenna voi tapahtua ihan mitä vaan, enhän mä edes tiedä vaikka 5 minuutin kuluttua kaikki muuttuisi.
En tiedä missä olen 10 vuoden päästä, en ole suunnitellut itselleni 'täydellistä perhettä ja omakotitaloa' saati satuhäitä (okei myönnettäköön että tiedän haluavani ei-kirkkohäät mieluiten ulkona ja että haluan tietynlaisen mekon, mutta siinä kaikki). Sen tiedän että silloin olen lääkäri mikäli kaikki menee hyviin, todennäköisesti erikoistuva sellainen. Mutta sitä en tiedä olenko Suomessa.
Olen aina halunnut asua ulkomailla ja nyt mä asun siellä. Oikeastaan siitä asti kun muutin Tartoon, on mulla ollut sellainen fiilis että en palaa pysyvästi Suomeen valmistumisen jälkeen. En tiedä, voi olla että fiilis on toisenlainen 6 vuoden päästä. Mutta kuitenkin tällä hetkellä maailma vetää kovasti puoleensa. Ja kynnys lähteä sinne vain pienenee koko ajan.
Mä haluan nähdä ja vielä enemmän kokea. Haluan tietää millaista elämä on jossain muualla. Ihan se perusarki. Lisäksi haluan ehdottomasti työskennellä ja auttaa alueilla, joilla asiat eivät ole niin hyvin kun meillä täällä on. Olen onnellinen ja ylpeä suomalaisuudestani, Suomi on aivan mielettömän hyvä maa asua. Mutta olen oppinut, että koti ei välttämättä ole Suomessa. Koti on siellä, minne sen teen. Ja tällä hetkellä mun koti on Tartossa.

Haluankin sanoa kaikille teille, jotka tällä hetkellä mietitte ulkomaille lähtöä: lähtekää! Oli kyse sitten vaihto-opiskelusta, koko tutkinnon opiskelusta tai töistä. Tartoon muuttaminen on ollut yksi mun elämäni parhaista päätöksistä, enkä ole katunut hetkeäkään. Uskaltakaa ottaa askel tuntemattomaan, se voi olla yksi teidän elämän parhaista asioista ikinä.

18 January 2016

Work Lamp

DSC_2321_a_koko IMG_2535_koko DSC_2307_a_koko IMG_2306_koko IMG_2474_koko IMG_2441_koko DSC_2312_a_koko IMG_2298_koko IMG_2494_koko
Tartu



The first autumn semester of med school is now officially over, and we all survived it. I had the biophysics final exam on Friday, and the teacher gave us the test results the next day. I am so happy right now, and only 11 semesters to go before graduation, haha.
It was great to be back in Tartu, I had really missed my friends and my home. I still have 3 weeks left of this winter holiday (or whatever holiday this is called), but the time will fly and soon it'll be February. Now I'm just going to enjoy my time here in Finland, because I don't know yet when I'll be coming back. Hopefully I'll visit Finland a bit more often than I did during the autumn semester (...I actually visited Finland only once lol).
And as you can see, I kind of had to buy the lamp I mentioned a couple of posts ago. It was on sale, so I couldn't resist the temptation. It's so beautiful.

Oh and my Frenulum linguae is doing fine. I had to drink smoothies for three days and the pain was horrible once the local anesthesia started losing its effect a few hours after the surgery. I never cry out in pain but at that point crying was literally all I could do. I could't even swallow properly because of the pain and my swollen tongue. I got five six stitches and three four of them have already opened, haha. My speech sounds still a bit weird, but it'll be fine I guess. At least it doesn't hurt anymore.



Ensimmäinen syyslukukausi lääkiksessä on nyt virallisesti ohi ja me kaikki selvittiin siitä. Mulla oli perjantaina biofyssan loppueksami ja opettaja lähetti meille tulokset heti seuraavana päivänä. Oon nyt niin onnellinen, ja hei enää 11 semesteriä ennen valmistumista!
Oli ihanaa olla hetki takaisin Tartossa. Oli ihanaa nähdä ystäviä ja olla hetki kotona. Lomaa onkin jäljellä enää 3 viikkoa, mutta niihin mahtuu paljon kaikkea ja pian onkin jo helmikuu. Aion nyt nauttia lomasta Suomessa, sillä en tiedä milloin seuraavaksi tulen takaisin. Tosin toivottavasti vierailen kevään aikana Suomessa hiukan useammin kuin mitä syyslukukauden aikana, jona kävin täällä tosiaan vaan kerran hah.
Ja kuten varmaan huomasittekin, mun oli vähän pakko ostaa tuo Work-valaisin, jonka mainitsin pari postausta sitten. Se oli sopivasti alennuksessa, enkä voinut vastustaa kiusausta. Mutta on se vaan niin kaunis.

Niin ja mun kielijänne voi hyvin. Join smoothieita kolme päivää ja kipu muutama tunti leikkauksen jälkeen oli jotain aivan hirveää, kun puudute lakkasi vaikuttamasta. En KOSKAAN itke kivusta, mutta siinä tilanteessa en pystynyt muuta kuin itkemään. En pystynyt edes nielemään, koska sattui niin paljon ja kieli oli turvonnut. Mulle laitettiin kieleen ja suunpohjaan yhteensä viisi kuusi tikkiä, joista jo kolme neljä on auennut. Mun puheeni kuulostaa vieläkin hiukan oudolta, mutta eiköhän tää tästä. Sentään enää ei ole kipuja.



And just a quick reminder...
Ja vielä muistutukseksi...

I decided to officially change my blog's name from 'anna and the frogs' to '2avlt5'. I think an era of my life (and this blog) has come to an end, and it's finally time to make some changes. The URL remains the same http://2avlt5.blogspot.fi/

Päätin nyt virallisesti muuttaa blogin nimen. Hyvästi 'anna and the frogs', tervetuloa simppeli '2avlt5'. Musta tuntuu että tietty aikakausi mun elämässä (ja tässä blogissa) on tullut päätökseen ja on vihdoin aika tehdä joitain muutoksia. URL pysyy edelleen samana http://2avlt5.blogspot.fi/

11 January 2016

MUSIC JAN2016

DSC_8747_a_koko

DSC_9617_a_koko

DSC_9035_a_koko

DSC_8992_a_koko

DSC_9655_a_koko

DSC_9578_a_koko

DSC_8756_a_koko
Beautiful sunsets from our trip to Thailand in February 2015. I miss my almost blonde hair so much. And my tan, damn.


The best kind of people are the people, who introduce you to new music. They play you their favorite songs, and you slowly fall in love with their music taste. The common thing between music and the best people is that they both make you feel in so many ways. I love music that makes you feel great feelings and to remember things, people, places, and smells. Music that makes you feel alive. Music that makes you understand how amazing life and the whole world is, and makes you want to travel somewhere far away. That's the kind of music I love.


Parhaita ihmisiä ovat sellaiset, jotka esittelvät sulle uutta musiikkia. He soittavat sulle lempibiisejään ja pikkuhiljaa rakastut heidän musiikkimakuunsa. Musiikkia ja ihania ihmisiä yhdistää se, että ne molemmat saavat tuntemaan niin paljon kaikkea. Rakastan musiikkia, joka saa tuntemaan isoja tunteita ja muistamaan ihania asioita, henkilöitä, paikkoja ja tuoksuja. Musiikkia, joka saa mut tuntemaan olevani elossa. Musiikkia, joka saa mut tajuamaan elämän ja maailman ihmellisyyden, ja haluamaan matkustaa jonnekin kauas. Niin. Sellaista musiikkia mä rakastan.


PS I decided to officially change my blog's name from 'anna and the frogs' to '2avlt5'. I think an era of my life (and this blog) has come to an end, and it's finally time to make some changes. The URL remains the same http://2avlt5.blogspot.fi/

PS Päätin nyt virallisesti muuttaa blogin nimen. Hyvästi 'anna and the frogs', tervetuloa simppeli '2avlt5'. Musta tuntuu että tietty aikakausi mun elämässä (ja tässä blogissa) on tullut päätökseen ja on vihdoin aika tehdä joitain muutoksia. URL pysyy edelleen samana http://2avlt5.blogspot.fi/

08 January 2016

Sukat makkaralla

DSC_2288_a_koko DSC_2247_a_koko DSC_2211_a_koko DSC_2228_a_koko DSC_2258_a_koko DSC_2203_a_koko

My everyday life has been quite easy lately, even a bit boring. I've been seeing my friends (tho most of them have already travelled back to their uni towns), shopping, and working out. And I've studied biophysics as well. Yeeahh about that, it's so much easier to study at home in Tartu. No one watches the TV or tries to talk to you. You get to be by yourself and just study, you know? It's so different here with my mom and dad. But at least I'll learn how to study while listening to classical music. I miss Tartu a lot, and oh how I miss my everyday life there. Please be February already, hah. I'm getting my Frenulum linguae cut next Tuesday, and on Wednesday I'm going to Tartu for a few days. Officially to take a biophysics exam, but I'm also going to meet my Tartu friends. The rest of the January will go super fast since I've got so many things to wait for: a med cruise, the annual wedding occasion thingy, and a downhill skiing trip with my friends.

Beautiful lamps and dinnerware are my weaknesses. Right now I'm craving for the all-white Work lamp, and I can't decide whether to buy it now or not. But yeah, about the dinnerware. Santa gave me lots of them, and I bought these Sarjaton bowls for myself. They're perfect for my morning oatmeal. I need to take all these bowls and wineglasses to Tartu with me, but luckily I'm not going by a plane, haha. I'm also in love with these Sukat makkaralla wineglasses by Marimekko. I like their unique design and the colorful appearance. Tho one day I will get the "normal" wineglasses, but it'll be when I'm older and able to drink wine without making the ugly face.


Mun arki on ollut viime aikoina tosi leppoisaa, ehkä jopa vähän tylsää. Olen nähnyt kavereita (tosin nyt suurin osa palasi opiskelupaikkakunnilleen), kiertänyt kaupungilla ja käynyt salilla sekä ratsastamassa. Niin ja lukenut biofyssaa. Niin. Tartossa lukeminen on niin paljon helpompaa, kun saa olla kotona yksin. Kukaan ei katso telkkaria eikä kukaan yritä puhua sulle. Saa vain keskittyä siihen lukemiseen. Toista se on täällä, kun taloudessa asuu kaksi muutakin ihmistä. No, ainakin opin lukemaan klassisen musiikin soidessa taustalla. Mulla on ikävä mun kotia Tartossa ja sitä arkea. Aaah se arki, voisiko helmikuu jo tulla? Menen ensi tiistaina leikkauttamaan Frenulum linguaeni ja heti keskiviikkona lähden Tartoon muutamaksi päiväksi tekemään kokeen ja ihan vain olemaan. Näen siinä samalla myös Tarttokamuja, jee! Loppukuu tuleekin menemään todella nopeasti, koska luvassa on niin lääkisristeily, vuosittaiset häämessut kuin lääkisten laskettelureissukin.

Astiat ja valaisimet ovat mun heikkous. Tälläkin hetkellä mua polttelee kovasti kokovalkoinen Work-valaisin, ja olen kahden vaiheilla ostanko sen nyt vai vasta joskus myöhemmin. Mutta niin, niistä astioista. Sain joululahjaksi ison kasan astioita ja ostin itse itselleni lahjaksi nuo Sarjaton-kipot. Ihan täydellisiä aamupalakulhoja. Mun pitäisi viedä mukanani Tartoon nyt yksi iso tarjoilukulho, 7 pientä kippoa ja 4 viinilasia. Yhdessä matkalaukusta. Luojan kiitos menen sentään laivalla enkä lentäen, joten kilot ei pauku yli eikä laukkuani (toivottavasti) heitellä miten sattuu. Olen myös ihastunut Marimekon Sukat makkaralla-viinilaseihin. Tykkään myös niistä kokonaan läpinäkyvistä (ne puoliksi värilliset, puoliksi läpinäkyvät eivät jotenkaan iske haha), mutta tää punainen ja sinertävä ovat ihan supercooleja. Kyllä mä joskus vielä värittömätkin viinilasit hankin, mutta ne hankin varmaan ihan "normaaleina" viinilaseina. Sitten joskus kun olen oikeasti aikuinen ja pystyn juomaan viiniä irvistämättä sen mausta.

05 January 2016

Baby it's cold outside

DSC_1809_a_koko DSC_1717_a_koko DSC_2093_a_koko DSC_1743_a_koko DSC_2064_a_koko DSC_1760_a_koko DSC_2079_a_koko DSC_1767_a_koko DSC_2011_a_koko DSC_1823_a_koko
DSC_1764_a_koko DSC_2101_a_koko DSC_1752_a_koko DSC_1869_a_koko DSC_2069_a_kokoDSC_1835_a_kokoDSC_2008_a_kokoDSC_1733_a_koko


It's FREEZING outside. -17C, seriously????? Jenny and I decided to go photographing today, and we could't even feel our toes and fingers after our shooting session haha. But whatever, it was definitely worth it. I think these pictures are really cool, literally.


Ei juma ulkona on KYLMÄ. -17C, wtf????? Päätettiin Jennyn kanssa mennä tänään kuvailemaan, ja onnistuttiin jäädyttämään varpaat ja sormet siinä samalla. Mutta mitäs sitä ei kuvien eteen tekisi. Hrrrr. Jokatapauksessa, tykkään näistä kuvista tosi paljon jee.

02 January 2016

Mäkki YO

DSC_0495_a_koko DSC_0324_a_koko DSC_0341_a_koko DSC_0410_a_koko DSC_0342_a_koko DSC_0529_a_koko DSC_0344_a_koko DSC_0316_a_koko DSC_0309_a_koko DSC_0429_a_koko DSC_0477_a_koko DSC_0401_a_koko DSC_0350_a_koko DSC_0383_a_koko DSC_0295_a_koko DSC_0577_a_koko DSC_0422_a_koko DSC_0320_a_koko DSC_0436_a_koko DSC_0396_a_koko IMG_8416_a_bw_koko DSC_0425_a_koko DSC_0530_a_koko DSC_0257_a_koko DSC_0439_a_koko DSC_0518_a_koko


Lazy Saturday mornings are perfect for browsing old pictures. Here are some unpublished pics from Mäkki's graduation last summer. I actually edited these pics long ago but I just never posted them. Better late than never, right? I really like these pictures, and the dress and heels I'm wearing. I wish there were more formal occasions like this, so I could wear fancy outfits more often haha.


Innostuin käymään läpi julkaisemattomia kuvia viime kesältä, ja tässä olisi matskua Mäkin viimekesäisistä yo-juhlista. Muokkasin nää kuvat jo aikoja sitten, mutta en koskaan vaan postannut näitä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tykkään näistä kuvista tosi paljon, ja todella paljon tykkään myös päälläni olevasta mekosta ja koroista. Haha kunpa olisi enemmän tällaisia hienoja tilaisuuksia, niin saisi käyttää ihania mekkoja ja korkkareita paljon useammin.