20 December 2015

Ykkösen syksy on OHI

IMG_1530_koko IMG_1006_koko IMG_1517_koko IMG_1427_koko IMG_1246_koko IMG_1466_koko IMG_1701_koko IMG_1353_koko


Niinhän se on, paljon puhuttu ykkösen syksy Tartossa on ohi. No oliko se niin kamala mitä ajattelin sen oleva? Kyllä ja ei. Meillä oli parhaimmillaan 5 koetta viikossa ja kaksi koetta päivässä, ja joka viikko oli vähintään kaksi koetta. Kemmassa piti vääntää protokollia ja anatomiassa opetella suuri määrä tietoa parissa viikossa. Siitä huolimatta musta tuntuu ettei tää syksy ollut läheskään niin raskas mitä odotin sen olevan. Kuitenkin viimeisen viikon painoin ihan täysillä ja nukuin joka yö 5h, enkä kerinnyt edes treenaamaan kun vaan luin kokeisiin. Sitä en olisi jaksanut yhtä viikkoa kauempaa, mutta muuten koulu ei tuntunut yhtään niin rankalta vaikka tekemistä riittikin. Seuraavan kerran menen Tarttoon tammikuun puolessa välissä tekemään vielä yhden kokeen, koska en halunnut ottaa sitä tähän ennen joulua tehtäväksi. Samalla näen kavereita ja vietän muutaman päivän Tartossa ihan muuten vaan. Koulu jatkuukin vasta helmikuun alussa mikäli kaikki tentit meni läpi, joten nyt kerkeää Suomessa lomailla ihan kunnolla. Koko syksy meni todella nopeasti, juurihan koulu vasta alkoi??? Kaiken kaikkiaan ihana syksy takana ja odotan jo innolla kevätsemesteriä.


Mun porukat tuli torstaina Tarttoon ja eilen tultiin illalla kotikotiin Suomeen. Perjantaina näin vielä kavereita ja oltiin ulkona. Onneksi semester loppuu vain kahdesti vuodessa hahhah. Mulla on vielä lähes kaikki joululahjat ostamatta, mutta onhan tässä vielä muutama päivä aikaa ennen aattoa. Lisäksi ajattelin nyt ihan vaan olla ja nukkua, vaikka sisäinen kello herättääkin edelleen joka aamu tosi aikaisin. Ja toivon niiiin paljon että saataisiin lunta jouluaatoksi, vaikka toiveeksi se taitaakin myös jäädä. Tai siltä ainakin uhkaavasti näyttää.

06 December 2015

Jo aikaa sitten

DSC_1283_a_koko DSC_1450_a_koko DSC_1581_a_koko DSC_1363_a_koko DSC_1612_a_koko_2 DSC_1493_a_koko DSC_1582_a_koko DSC_1445_a_koko DSC_1485_a_koko

Olin Suomessa käymässä silloin pari kuukautta sitten, ja sain vasta nyt aikaiseksi käydä kaikki silloin otetut kuvat läpi. Heh. Oltiin tosiaan Jennyn kanssa kuvailemassa ja sen jälkeen en olekaan kaivanut kameraa esiin. Ei ole vain ollut aikaa ja ulkonakin on jo niin pimeää, ettei kuvaamisesta oikein meinaa tulla mitään. Tosin Raekoja platsin jouluvalot haluan käydä kuvaamassa vielä ennen joulua. Tulen Suomeen jouluksi ja koko lomaksi (wtf se on jo parin viikon päästä), mutta tulen tammikuun puolessa välissä tekemään biofyssan eksamin tänne Tartoon. Olisin voinut tehdä sen jo ennen joulua, mutta tässä on muutenkin jo niin monta koetta, että mieluusti teen sen vasta vähän myöhemmin. Ja pääsen samalla katsastamaan onko kämppä vielä elossa ja hengaamaan hetkeksi talviseen Tartoon ihan muuten vaan. Tää syksy on ollut todella kiireinen, ja parhaimmillaan meillä on ollut 5 koetta viikossa ja 2 päivässä. Vaikka blogissa onkin ollut hiukan ihan helvetin hiljaista, niin instagramia mä olen päivitellyt ahkerasti (vink vink, @annaviljalyydia).

Muutin uuteen kämppään tuossa reilu kuukausi sitten ja tykkään tästä ihan hirmuisesti. Toivon mukaan saan asustella tässä pitkään, mieluiten koko opiskeluajan. Ja tiedättekö, Tartto on koti. Se tapahtui yksi iltapäivä noin kuukausi sitten, kun kävelin Raekoja platsin läpi kotiin. Silloin tajusin että ei helvetti, tää on koti. Koti! Oma pikkuruinen Tartto, niin kotoisa ja rakas. Hymyilin koko kotimatkan itsekseni kuin hullu, haha.

Mutta nyt kaivan koulumatskut esiin ja jatkan joululaulujen fiilistelyä. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta kaikille!

PS Tasan vuosi sitten kävin tekemässä SAT-testin Tarttoa varten, outoa miten nopeasti aika kuluu!

PPS Käykäähän kurkkaamassa uusin Caput Lignum, siellä me eli Cursus I esittäytyy!

16 October 2015

Olavi Uusivirta



Aurinko ei laske milloinkaan
Sun olkapäiltä laivat karkaa maisemaan
Lilja löysi paikan sun hiuksista
Lentäjät ne lentää
Ja rakastajat rakastaa

Jos suljet silmät aika pysähtyy
Ja laiturilta noustaan ilmalaivaan
Kuuntelitko historian tunneilla
Sotilaat ne sotii
Ja rakastajat rakastaa


Mä en ole sinun etkä
sinä ole minun mutta
jos katsot ihan tarkkaan
Hietalahden rantaan
tuo risteilijä on valmis
kohta

Minun pääni sinun sylissäsi
on kaikki sinun sylissäsi
kuuntelen sun hengiystä
missähän me ollaan
kuusikymmentäneljä-vuotiaina
täälläkö ollaan silloin?


Nyt on isä vähän väsynyt on isä vähän ottanut ja itkenyt
Nyt on isä meidän kuollut nyt on silmä sammunut ja sydän särkynyt
No muuttuneetko on nyt ajat, seurapiiritoimittajat utelee
Ja Ameriikanjeesus kaataa lisää samppanjaa ja laulaa:

Huomenna hän tulee
Huomenna
Mä lupaan niin
Jos uskot ihmeisiin
On pakko odottaa
Kuin kuuta nousevaa
Ja jossain Estragon
On onneton


Rakastan aamua rakastan iltaa

Rakastan sinua aamusta iltaan





Lentää
tahtoisit tai edes hypätä sentään
Mutta radio soittaa
vaan harmaata hallelujaa

Turhaan
sä etsit uutisista murhaa
Luulet että sun kyynelkanavat
on kokonaan kiinni


Eilen vielä villi lapsi
Tänään oot jo aikuinen

Ja se sumuinen yö siinä välissä
Oli nuoruus




Hukkui lapsi auringon jo mereen viisauden
Etsinnät jo tuloksettomiksi kauan sitten todettiin
Ei laulut enää lauluja oo vuosiin ollutkaan

Ja nuo tiedemiehet kammioissaan
Aikaa koittaa tavoittaa
Ja nuo kauppamiehet markkinoillaan
Sielun hintaa korottaa indeksin mukaan




Helppo olla vapaa kuvitella
että kaikkeen löytyy syy
Mut miten rakkaus
tai maailman synty selittyy

Mä voin suunnitella mun koko elämän
vaimon ja viran ja talonkin
Mut kaikki menee toisin
joku suunnittelee mua paremmin




Kadotaan
Ennen kuin isä näkee
Mitä sä teet
Kun olet yksin?
Ajetaan
Halki nukahtaneen
Sydänmaan
ohi liukuu kaikki mitä ollut on ainiaan

Nyt ikuisuuden päästä
Muistat paremmin
Kun joskus sata vuotta sitten
Selkään kirjoitin



Tänään on kai kaikki mahdollista
Kun oot vielä alle kakskytviis
Poltetaanko savit
Juodaan absinttia niin kuin Tulenkantajat?

Reeperbahn
Ota minut syliin tahdon tanssimaan
Kahden lyhtypylvään väliin
Mahtuu maailma
Anna minun olla vielä nuori
Kuitenkin kuolen kohta pois





Olavi Uusivirta, kiitos että olet olemassa. Kiitos, että teet musiikkia joka saa mut tuntemaan niin paljon. Musiikkia joka saa mut itkemään onnesta ja surusta samaan aikaan, ja joka tuo mulle mieleen niin paljon ihania muistoja. Musiikkia joka on niin kaunista, että se melkein sattuu. Kiitos.

01 October 2015

Elämää Tartossa

11246292_974252899306075_1142316357_n 11821888_1468964623410216_558039200_n
11939596_164853997188471_620747618_n DSC_1161_a_koko 1391284_701199196679412_1292554819_n 11358280_1035146039852790_1951291300_n 11910360_393397237534400_428504937_n DSC_1153_a_koko 11821900_948025888587851_421796687_n 12071046_853719411413230_288844341_n 11325746_877518082342388_1902198587_n DSC_1169_a_koko


Elämä Tartossa on alkanut hyvin. Meillä on ollut jo neljät testit, muunmuassa anatomian suullinen luutentti. Mun kämppä alkaa jo näyttää kodilta vaikka matot ja vaatekaappi vielä puuttuukin (jouduin tosiaan vaihtamaan heti saapuessani Tarttoon kämppää, sillä edellisessä oli hometta....), ja Tartto on aivan ihana paikka asua. Meidän luokka on ihana ja ihmisistä on tullut jo nyt niin mielettömän rakkaita, että tuntuu kuin oltaisiin tunnettu kuukauden sijaan ikuisuus. Opiskeluun on päässyt heti kunnolla kiinni, ja viime sunnuntainakin istuin lähes 10 tuntia nenä kiinni kirjassa. Vastapainoksi ollaan myös kierretty bileitä ihan kiitettävästi ja taas ensi viikolla on vuorossa yhdet lääkisbileet. Kaiken kaikkiaan oon kotiutunut Tarttoon todella hyvin, ja en jaksa odottaa Raekojaplatsin jouluvaloja!
Tulin eilen käymään pikkuvisiitillä Suomessa. Mun oli alunperin tarkoitus tulla tänne jo viime viikonloppuna, mutta jouduin siirtämään reissua kokeiden takia. Sen takia en pystynyt näkemään mun rakasta kamua joka opiskelee nykyään Tanskassa ja oli just viime viikonloppuna Suomessa, mutta onneksi meillä on aikaa.

Suomeen palaaminen tuntui jo nyt tosi oudolta, vaikka olenkin ollut poissa vasta kuukauden. Ja Tartosta lähteminen vasta haikeaa olikin. Kuitenkin kivaa olla käymässä kotikotona ja nähdä rakkaita ihmisiä, koissua, ja päästä nauttimaan suomalaisesta raejuustosta ja kunnollisesta pakastimesta. Niin ja Punnitse&Säästä, sitä on ollut ikävä. Mutta on se myös kivaa palata takaisin Tarttoon sunnuntaina.

11 August 2015

@Tartu

DSC_1029_a_koko DSC_1083_a_koko DSC_1021_a_koko DSC_1099_a_koko DSC_1086_a_koko DSC_1097_a_koko DSC_1019_a_koko DSC_1113_a_kokoDSC_1042_a_kokoDSC_1084_a_koko DSC_1110_a_kokoDSC_1071_a_koko DSC_1057_a_kokoDSC_1046_a_kokoDSC_1088_a_koko

Suurin osa mun tavaroista on jo Tartossa ja enää kaksi viikkoa niin mä menen perässä. Itse asiassa kahden viikon päästä olen jo ollut eka yön mun uudessa kodissa. Vielä en ihan osaa kutsua sitä kodiksi, lähinnä tuntuu että mulla on asunto Tartossa mutta koti Suomessa. Ja niinhän mulla toistaiseksi onkin, en ole vielä edes tehnyt muuttoilmoitusta. Tykkään kuitenkin Tartosta jo nyt todella paljon. Se on oikein mukavan kokoinen kaupunki, ja pyörällä pääsee kaikkialle helposti ja nopeasti. Arkkitehtuuri on todella kaunista ja ruoka edullista. Maitorahka myydään hassuissa tuubeissa, mutta maku on silti hyvä. Hedelmät ja vihannekset tuntuu olevan puolet halvempia kuin Suomessa, ja huhujen mukaan myös luonnonkosmetiikka olisi edullisempaa Tartossa. Tarttoon lentää Helsingistä 40min ja laivalla pääsee kätevästi Tallinnan kautta.
Asunnossa on kaikki muu valmista, mutta matot ja vaatekaappi puuttuu. Keittiön kaapissa on mua odottamassa muunmuassa jo muutama purkki tonnikalaa, öljyjä, kaurahiutaleita ja riisiä. Niin ja onhan siellä jo hammasharja ja -tahnakin.

Musta tuntuu että tulen viihtymään Tartossa todella hyvin. Ollaan jo oltu yhteyksissä luokkakamujen kanssa ja odotan innolla että tavataan. Odotan sitä, että pääsen vihdoin opiskelemaan ja ottamaan askeleita kohti tulevaisuutta. Ai että mä odotan sitä, ja tätä kaikkea. Kuitenkin haluaisin pysäyttää ajan kulun hetkeksi, en halua kahden viimeisen viikon menevän näin nopeasti. Juuri nyt on niin niin hyvä olla, juuri tässä hetkessä.

24 June 2015

24062015



Muutamia kauniita ja inspiroivia kuvia mun tumblrista (jonka muuten linkitin tonne sivun alalaitaan). Uudistin vähän blogin ulkoasua, mutta ainakin banneriin tulee vielä muutosta. Mua ärsyttää etten saanut sitä oikeaan kohtaan, muutenkin musta tuntuu että toi on nyt väliaikainen. Mutta nyt bloggaus tuntuu taas hyvältä ajatukselta ja mun postaustahti on aivan huikea. Hah.